Hyvää joulua kaikille!
23. joulukuuta 2014
30. marraskuuta 2014
Meerin joulukalenteri 2014
Ja tänä vuonna olen myös väsännyt perinteiseen tapaan joulukalenterin, sitä seuraamaan pääset tästä linkistä. Tänä vuonna aiheena uhanalaiset eläimet!
Joulukalenterini on päässyt mukaan myös Selinan blogiin ja käyhän katsomassa millaisia yllätyksiä Selinan tytär löytää joulusukastaan joka aamu :)
Joulukalenterissa myös arvonta, osallistumaan pääset klikkaamalla tästä.
Ja ilahdun tosi tosi paljon, jos vielä tykkäät sivusta naamakirjassa.
Mukavaa joulunodotusta joulukalentereista seuraillen!
Temperointia eli temperamaalausta!
Olen nyt parin viime viikon aikana maalannut paljon öljyllä. Limingassa maalausreissuillani ovat kuitenkin mukanani olleet myös temperavärit, toisin sanoen siis purkeissa erilaisia pigmenttejä. Voi pojat ne ovat hienoja. Atsopunainen on niin värikäs väri, ja sitä katsoessa tuntuu kuin se olisi itse valon lähteenä.
Varsinaisnen väri pigmentistä tehdään sekoittamalla sitä esimerkiksi emulsioon, joka on tehty 1 osa vettä, 1 osa kananmunan keltuaista. Tätä kun kaataa pulverimaisen pigmentin päälle, sekoittamalla syntyy peiteväriä muistuttava maali.
No siis eniveis, Limingassa en juurikaan temperaan ole koskenut, enkä ole saanut sillä koskaan oikein mitään valmista. Otin nyt kotiin mukaan temperat ja ostamani koivuvaneripohjan, josko sitä vähän kotona maalaisi. Ja tulihan sitä maalattua. Vanerin pohjustin molemmin puolin emulsiolla, ettei väri leviä siinä, mutta puun syyt kuultaisivat alta.
Voi että tuo tempera on siisti tapa maalata. Ei siis siisti sen varsinaisessa merkityksessä, mutta on huippua että voi maalata ohuita nopeasti kuivuvia kerroksia.
Tässä vähän fiilistelyä, ja ensimmäinen kunnon työ temperalla tehnynä.
Ja lopputuloksena noista väreistä (ja parista muusta mm. kromivihreästä) syntyi tämmöinen taulu! Vähän levoton kyllä, mutta oli kiva tehdä :)
Varsinaisnen väri pigmentistä tehdään sekoittamalla sitä esimerkiksi emulsioon, joka on tehty 1 osa vettä, 1 osa kananmunan keltuaista. Tätä kun kaataa pulverimaisen pigmentin päälle, sekoittamalla syntyy peiteväriä muistuttava maali.
No siis eniveis, Limingassa en juurikaan temperaan ole koskenut, enkä ole saanut sillä koskaan oikein mitään valmista. Otin nyt kotiin mukaan temperat ja ostamani koivuvaneripohjan, josko sitä vähän kotona maalaisi. Ja tulihan sitä maalattua. Vanerin pohjustin molemmin puolin emulsiolla, ettei väri leviä siinä, mutta puun syyt kuultaisivat alta.
Voi että tuo tempera on siisti tapa maalata. Ei siis siisti sen varsinaisessa merkityksessä, mutta on huippua että voi maalata ohuita nopeasti kuivuvia kerroksia.
Tässä vähän fiilistelyä, ja ensimmäinen kunnon työ temperalla tehnynä.
Atsopunainen.
Keltaokra.
Titanvalkoinen.
Ultramariinin sininen.
Ja lopputuloksena noista väreistä (ja parista muusta mm. kromivihreästä) syntyi tämmöinen taulu! Vähän levoton kyllä, mutta oli kiva tehdä :)
12. marraskuuta 2014
Marraskuun hilpeyttä
Syksyllä vapaa-aikani on kulunut erittäin tehokkaasti Limingassa. On minulla oikeasti ollut vapaa-aikaakin jonkin verran. Ulkomaillakin on keritty pyörähtää.
14. lokakuuta 2014
Syssy
Syksy on ja kesä on pois.
Jep. Mutta mulla alkoi taas iltakoulu Limingassa, aivan huippua! Kolme viime viikkoa illat kului hyvin tehokkaasti tutustuen litografian saloihin. Ensimmäistä kertaa olin tekemässä grafiikkaa, ja oli kyllä huisin mielenkiintoista ja hauskaa. Edelleen haistan välillä typpihapon pistävän hajun kynsieni alla. No ei kait. Arabikumin haistan. Kerron litorgrafiasta lisää joskus myöhemmin. En ehkä koskaan. Katsotaan, kovin vaikeaa on ollut tähänkin mennessä toteuttaa lupauksiaan.
Mutta mutta. Skannailin tänään kuvia, ja tässäpä taas kesältä ja syksyltä kortteja. Tarkkasilmäiset lukijat voivat motkottaa, jos kortti on jo ennemmin täällä foorumissa nähnyt. Näin voi käydä tämän muistin kanssa.
Jep. Mutta mulla alkoi taas iltakoulu Limingassa, aivan huippua! Kolme viime viikkoa illat kului hyvin tehokkaasti tutustuen litografian saloihin. Ensimmäistä kertaa olin tekemässä grafiikkaa, ja oli kyllä huisin mielenkiintoista ja hauskaa. Edelleen haistan välillä typpihapon pistävän hajun kynsieni alla. No ei kait. Arabikumin haistan. Kerron litorgrafiasta lisää joskus myöhemmin. En ehkä koskaan. Katsotaan, kovin vaikeaa on ollut tähänkin mennessä toteuttaa lupauksiaan.
Mutta mutta. Skannailin tänään kuvia, ja tässäpä taas kesältä ja syksyltä kortteja. Tarkkasilmäiset lukijat voivat motkottaa, jos kortti on jo ennemmin täällä foorumissa nähnyt. Näin voi käydä tämän muistin kanssa.
Synttärikortti, kovin koiraisa!
Parane pian- kortti
Synttärikortti ja pikkuelukoita :)
Tyttövauvakortti.
Hääkortti!
Ja jee, sain pois typerän Googlen kuvaan tekemän harmauden!
23. syyskuuta 2014
Loppukesän kortteja
Löysin hetken tyhjätä skannerin muistikorttia blogiin, elikkäs nyt vielä muutama loppukesän tekemäni kortti.
Syystervehdyskortti!
Kissojen häät hääkortiksi.
Neljävuotias kummityttöni sai tämmöisen synttärikortin.
Rakas ystäväni lähti viettämään opiskeluvaihtoa Baijeriin! Seikkailujansa löytyy täältä.
Semmoista tänään.
15. syyskuuta 2014
Syksyn mietintöjä
Viime syksynä arvoin vähän, että jatkaisiko heti valmistumisen jälkeen opiskeluja, vai mitä sitä oikein tekisi. Olisiko vain töissä. Limingassa oli tarjolla taiteen perusopinnot, ja mietin todella pitkään jaksaisinko käydä töiden ohessa lähikunnassa iltakoulua. No onneksi jaksoin. Vuosi oli mahtava, ja koulu mitä parhain, sain aivan mahtavia ihmisiä elämääni sen aikana. Taidetta tehtiin, paljon. Kerron joskus ja näytän tarkemmin, mitä kaikkea perusopintovuoteen sisältyi. Pitäisi koostaa siitä ihan oma juttunsa.
Keväällä ilmassa oli haikeus viimeisen kurssipäivän iltana. Tässäkö nyt se oli? Onneksi ryhmämme oli käsittämättömän motivoitunut, ja sekin ansiosta nyt syksyllä jatkuu taiteen opiskelu taas Limingassa. Odotan sitä niin paljon, sillä tämä loman jälkeinen elo on ollut hvyin raskasta - kiireen ja stressin täyttämää. Minä niin kaipaan taidetta, sen tekemistä, uuden oppimista. Syksyllä on luvassa litografiaa, joka on minulle ihan uusi juttu. Enää vajaa 2 viikkoa, voi kun vielä malttaisi odottaa!
Keväällä ilmassa oli haikeus viimeisen kurssipäivän iltana. Tässäkö nyt se oli? Onneksi ryhmämme oli käsittämättömän motivoitunut, ja sekin ansiosta nyt syksyllä jatkuu taiteen opiskelu taas Limingassa. Odotan sitä niin paljon, sillä tämä loman jälkeinen elo on ollut hvyin raskasta - kiireen ja stressin täyttämää. Minä niin kaipaan taidetta, sen tekemistä, uuden oppimista. Syksyllä on luvassa litografiaa, joka on minulle ihan uusi juttu. Enää vajaa 2 viikkoa, voi kun vielä malttaisi odottaa!
Loppuun ruusuinen kuva. Skannerini ei ollut yhteensopiva paperin kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)























