Minulla oli niin kiire valmistua lafkalta, että jätin ilmeisesti kaikki kivoimmat kurssit käymättä. Tein sitten korjausliikeen tähän, ja kävin alkuvuodesta metalligrafiikan kurssin. Ja kyllä kannatti! Tässäpä kuvakooste, mitä kurssilla tuli tehtyä, ja mitä tekniikoita kokeiltua.
Tässä kuvassa on ensimmäinen työni. Metalligrafiikassa ensimmäinen opettelemamme tekniikka oli etsaus, jossa piirretään viivakuva. Ensimmäisenä leikataa kuparista sopivan kokoinen levyn pala. Levyn reunat hiotaan ja koko levy pestiin etikka-suola liuoksella. Sen jälkeen levy asettiin lämpölevylle, jossa levyn pintaan sulatettiin vaha, tässä tapauksessa "kovapohja" vaha, kun haluttiin tehdä etsausta.
Kun kovapohja oli kuivunut, pinta vielä noettiin, jotta siihen piirretyt viivat erottuisivat selvästi. Noetun pinnan päälle pystyi siirtää lyjykynäpiirustuksen makulatuuripaperin ja prässin avulla. Näin minäkin siirsin kuvan levylle, jotta varsinaisen etsausviivan piirtäminen olisi helpompaa. Etsausviiva piirrettiin sukkapuikon tapaisella piirtimellä. Tärkeintä oli että, puikko pidettiin pystyasennossa, ja piirrettävä viivajälki oli terävää.
No miten ihmeessä piirretyt viivat sitten saadaa kuparilevyltä piirtymään paperille. No levyhän täytyy syövyttää! Syövytys tapahtui siten, että levyn taustapuoli, jonka ei haluttu syöpyvän, teipattiin, ja syöpyvä pinta jäi esiin. Sitten kuparilevy laskettiin syövytysaltaaseen, jossa viivaetsauksessa se sai olla aluksi puolen tunnin verran. Tässä kuva syövytystilanteesta:
Kun syövytys on päättynyt, levy pestään huolellisesti kylmällä vedellä. Jotta levystä voidaan ottaa vedos, vaha poistettiin muistaakseni petroolilla.
Ja sitten vedostamaan, ja se oli vaikeaa. Ennen vedostusta paperiarkki (haanemyyle, anteeksi kirjoitusasu!) viedään kostumaan. Sitten metallilevylle levitetään pahvinpalalle painoväri lämpölevyn päälle. Ensi ylimääräinen painoväri hierottiin pois tyllikankaalla, sen jälkeen painolevyä puhdistettiin sanomalehdellä, ja lopuksi kämmenpohjalla varovasti hieroen. Levyn reuna voitiin puhdistaa liidulla. Ja levy on valmis painoon!
Varsinainen vedostus alkaa kuivaamalla painopaperi 2 kuivan sanomalehti aukeaman välissä. Painaminen tapahtuu prässillä, johon astellaan makulatuuripaperi painotasolle, jonka päälle painettava kuva kuvapuoli ylöspäin. Kuvan päälle asetellaan tarkasti painopaperi, ja sen päälle vielä makulatuuri. Lopuksi koko läjän päälle painohuopa, ja levy ajetaan prässin läpi, ja tällainen sieltä sitten tuli:
Painolevystä voi heti perään vedostaa lisää, jos ei vedosta, painoväri pestää huolellisesti pois petroolilla ja kuivataan. Tässäpä tuli esiteltyä lyhykäisyydessään metalligrafiikan maailma.
Ja seuraavaksi sekaisin kaikenlaisia räpsyjä kännykällä kurssin ajalta:
Sokeriakvatintaa, sokeri on liukenemassa vedessä.
Sokeriakvatinta on silvelty etikka-suolapestylle kuparilevylle. Alla lämpölevy.
Valmis puhdas akvatinta vedos. Akvatinta oli vähän monimutkaisempi tekniikka, jossa levy pölytetään hartsilla, ja sitten hartsipöly sulatetaan levyn pintaan. Sen jälkeen levyä lakataan oksalakalla, jolla peitetään alueita joiden ei halua syöpyvän kovin tummiksi. Tummat alueet kuvassa ovat siis saaneet pitkän syövytykset, vaaleat alueet ovat olleet syövytysaltaassa paljaana vain hetken. Vaaleat kohdat siis lakattiin piiloon, jotta vain tausta syöpyisi tummaksi.
Eräs viivaetsaus.
Edellinen viivaetsaus vielä levyn päällä.
Jatkoin ensimmäistä etsausta akvatintalla, ja tässä vedos siitä:
Valmis vedos:
Yksi viivaetsaus:
Viivaetsaus ennen ennen vahan poistoa.
Ja loppuun vielä muokkaamattomat valokuvat vedoksista:
Ja loppuun vielä huomautus: älkää kokeilko tätä kotona, vaan menkää kurssille! Aivan mahtavaa, suosittelen kaikille.
Ja toinen huomautus, kaikki vaiheet yllä oli kirjoittu ulkomuistista, ja se minun muistini saattaa olla vähän huono joskus, joten varmista viisaammalla vaiheet ennen kuin alat suin päin grafiikoimaan :)
