25. tammikuuta 2011

Pöllömpi päivä

 Kirpeää pakkaspäivää!

Hyisen jäisen tiistain riemuksi ehdin koulusta kotiin jo ennen auringon laskua. Käytimpä päivän viimeiset valonrippeet pakkasen piiskaaman lehmuksen lähikuvailuun.

 Ihan kuin joku pikku ukkeli roikkuisi oksalta.

 Ja tämä kirsikkapari on saanut selkäänsä viitaan. Kenties nämä lehmuksen hedelmät onkin jotain Super-Hessun pähkinöihin verrattavia voimapakkauksia? Ei varmaan kannata maistaa :D

Sitten satuiluun, sain tänään valmiiksi tämän pöllöjen pyykkipäivää kuvaavan akvarellin. Tein tämän 24x32 cm kokoiselle paperille ja lyijykynäluonnostelun jälkeen väritin kuvaa vesiliukoisilla puuväreillä. Kuitenkin pääosin tein tämän työn vesivärein. Tätä oli niin mukava tehdä, että piti varoa ettei mene kovin ylityöstöksi.

Äiti-pöllö laittelee pyykkiä narulle. Isoveli yrittää auttaa, mutta saa vain pyykkikorin tippumaan alas puusta! Pikkusisko istuu puussa sivustaseuraajana ja naureskelee tapaukselle. "Äitin pyykkitouhuihin en kyllä sekaannu!"


Lähikuva ruutuliinasta. Se toi mukavan väriläikän muuten niin maanläheisväritteiseen maalaukseen.


Ja loppuun lähikuva pöllöpojasta. Kyllä minäkin huolestuisin jos pyykit tippuisi puusta alas!

Nyt täytyy mennä nukkumaan ja miettimään lisää pöllöjä juttuja :)

23. tammikuuta 2011

Tuparilahja

Sunnuntaita!

Eilen illalla olin Henrini kanssa juhlimassa ystävieni uutta kotia. Juhlat olivat ihanat: mahtavia, mukavia ihmisiä ja hyvät tarjoilut :) Lahjaksi uuteen kotiin annoimme viikolla tekemäni taulun.



Kuva akvarellista työpöydälläni. Minun skanneriin tämä ei mahtunut :( Luonnostelin sen lyijykynällä ja maalasin sen sitten vesivärein. Tätä oli mukava tehdä, kun sai tehdä pikkutarkkoja yksityiskohtia ja yrittää henkilöt näyttämään mahdollisimman samoilta kuin oikeasti ovat. Maalaus on kooltaan 24 x 32 cm. Teen usein tällaisia kortteja tai tauluja ystävilleni ja perheenjäsenilleni lahjaksi.



Tässä toinen esimerkki vastaavasta: tällainen synttärikortti syntyi joulun jälkeen äidilleni. Työ on tehty musteella ja vesiväreillä.


Tuparilahjasta loittorenkailin vielä yksityiskohdan toisesta kissasta. Kuviin saa ihan uuden ulottuvuuden kun niitä pääsee tarkastelemaan näin lähietäisyydeltä.

Tällaista tänne tänään, seuraavaksi satuillaan :)

17. tammikuuta 2011

Kouluhommien kiirettä

Maanantaita!

Viime päivät ovat menneet täysin tehdessä koulun kilpailua, ja ei ole ollut aikaa juuri piirrellä. Kisasta kerron enemmän myöhemmin, kunhan tulokset tulevat, sitä ennen tekijät pidetään salassa. Huomenna on kisan palautus ja kaikki on vihdoin tulostusta vaille valmista. Peukut pystyyn, ettei siinä tulisi ongelmia; se ei ole aina niin vaivatonta kuin ajattelisi.

Viikonlopun viettoon lähdin kotiseudulleni ja pakkasin mukaani vesiliukoiset puuvärit ja vesivärit (oikeasti pakkasin kyllä kymmenen kiloa kaikkea muutakin mukaan kahden yön reissulle). Kyllä sitä jossain vaiheessa piti tehdä muutakin kuin nörätä koneella kouluhommia.


Kuten vaikka lämmitellä elävän tulen äärellä pakkasen paukkuessa ulkona.

Ja lauantai-iltana sitten syntyi tällainen pieni oravallinen akvarelli: 


Oma pikku skannerini ei ollut kovin armollinen tälle paperikoolle, työlle yleensäkkään, siksi yläreuna jäi tummaksi. Työssä on käytetty myös valkoista mustetta lumisade-efektinä, koska se on tosi korkeakiiltoista ohentamattomana. En ole paljon tehnyt vesiliukoisilla puuväreillä, koska olen aina ajatellut niiden olevan kauhean aikaavieviä. Mutta eivät ne ollutkaan, värikynäily oli nopeaa ja sen ei tarvinnut olla kovin tarkkaa, ja yksityiskohtia pystyi sitten hyvin korostaa yhdistämällä tavallisia vesiväriä soppaan. Ja kaiken lisäksi kun ei käyttänyt liikaa vettä, paperiin jäi kivasti paperin tekstuuri kynäilyn jäljiltä. Tähän tekniikkaan ehdottomasti palaan.


Työpöytäni ukkeli venkoilee siihen malliin, että pitäisi varmaan piirtää ihmisiä. Siihenkö alkaisi seuraavaksi ? :)

11. tammikuuta 2011

Mustia lintuja

Viime päivinä olen piirrellyt lintuja samalla, kun tietokone on rendaillut harjoitustöitä valmiiksi. Hirveän kätevää, suosittelen, jos joku Ark. YO sattuu tämän näkemään. Kun piirtelee paperille ei kuormita tietokonetta ja käsi saa välillä pidellä hiiren sijaan kynää.

Niin jos kummastelet, mitä tämä rendailu oikein on, niin se on sitä, että mallinnetaan mallinnusohjelmalla kolmiulotteinen malli, esimerkiksi rakennuksesta, johon sitten lisäätään materiaaleja, valaistusta, kameroita, ja sitten laitat tietokoneen laskemaan sitä. Tuloksena syntyy valokuvamainen kuva, jolla pyritään mahdollisimman hyvin kuvaamaan, miltä rakennus oikeasti näyttäisi. Tässä esimerkki rendatusta kuvasta, kuva on koulussa tekemästäni kerrostaloharjoitustyöstä viime syksyltä.


Sitten takaisin lintuihin. Linnut ovat olleet vuosia lähellä sydäntäni, suurin innostus niihin syttyi jo yläasteella. Minuun niissä vetoaa taito lentää ja niiden koko kahdella laihalla jalalla keikkuva olemus. Tällaisia on nyt syntynyt, siitä mitä milloinkin päähän on pälkähtänyt viime päivien aikana:

Iloista kuusen vientiä, vielä vähän loppiaistunnelmissa! Täällä ainakin kuusi varisti kaikki neulasensa maahan!








 

Söpöstellään vähän metallin nokassa vaikka onhan se nokka mulla omastakin takaa!


Kyllähän se lintu itsekkin huolehtii kun maailmalla on monet parvet tippuneet maahan!



Sain maailman mahtavimman sähköpostin koskien opiskelujani viime viikolla. Motivaation nostatukseksi syntyi riemuitseva tirppa.




Ihana pakkaslumi vaihtui hirveään räntätuiskuun. Tässä vielä muistellaan sitä ihanaa kevyttä pakkaslunta.


Ei se lintukaan aina etelään löydä ilman apua.


Ja ei se etelä taida ihan sieltä kaivostakaan löytyä?



 
Välillä pitää pysähtyä ja nauttia eväistä.

 

Ja mietiskellä.



Haahuilla.

 

Ja jatkaa kulkua.


Tälläistä tänään, kohta taas lisää jotain. Tämähän on koukuttavaa puuhaa :)


7. tammikuuta 2011

Loppiaisen animointia

Hyvää perjantaita!

Kiva kun keskiviikkokin tuntui perjantailta, sais olla tuo loppiainen joka viikkoa!


Puiden kaunis kuura katosi eilisen hirveän tuulen takia, onneksi ehdin eilen kuvailemaan puita :) Huurteinen puu katulampun kajossa.

Tänään oli muuten kiva päivä, paitsi matkalla töistä kotiin kaaduin liikennevaloissa pöyrällä. Sattui. Piirsimpä vähän siitäkin. 

Loppiasen vietin tehdessäni harjoitustyö-animaatiota yhdelle koulun kurssille. Tarkoitushan oli vain tehdä animaatio, missä on itse mallinnettu rakennus, jossa sitten käppäillään videossa. No, itsehän sitten päätin ottaa erivapauksia tähän hommaan, ja opetella vähän animoimaan hahmoja pelkkien kamera-ajojen sijaan. Eli päätin lähteä liikeelle yksinkertaisesta madosta, jolle loin sitten luurangon. Aluksi olin kovin kunnian himoinen ja yritin tehdä ihan jonkun ukkelinkin ja animoida sen, mutta totesin sen olevan vähän liian monimutkainen tähän työhön. Kokeilen sitä sitten myöhemmin. Juutuben loistavien opetusvideoiden avulla sain luotua madolle luurangon ja sidottua luurangon malliin. Näin luita liikuttelemalla koko matokin liikkuu kätevästi. 



Lopputulosta katsellessa tulee melkein itku. Mato nykii kuin kohtauksen kourissa eikä näytä yhtään kivalta. Mutta tiedän kyllä mistä tämä johtuu. Aloin ihan lopuksi säätämään madon pään asentoa siten, että sen kasvot näkyisivät enemmän kameralle, ja näin kävi. Lopussa näyttää siltä kuin matoi voisi pahoin ja antaisi ylen kameran päälle. Ei taida tulla Disneyltä puhelua. Teen seuraavaksi jotain simppelimpää! No tää olikin mun eka animointi. Taidan pysyä still-rendauksissa :D


video


Ensi kerralla piirretään käsin, taas istuttu ihan liikaa koneen edessä!

1. tammikuuta 2011

Hiiriä ja leijonia

Hyvää uutta vuotta!

En saanut pidettyä näppejäni irti kouluhommista, joten cädi hörähti käyntiin jo tänään. Onneksi se ei vienyt täysin mukanaan materiaali-kaatuiluiden vuoksi ja ehdin vähän piirrellä siinä sivussa. Multitasking kunniaan, tai sitten ei. Ei kohta enää osaa tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Huonompi juttu jos näin käy.

Tänään piirtelin hiiriä ja leijonia. Hiiristä olen tykännyt koko ikäni, mainio otus, ainakin saduissa :) Leijonat hyppäsivät mukaan koska sain joululahjaksi Narnian tarinat-kirjan! Kyseessä oli kuvittamaton laitos, niin että saan mielessäni muovata Aslanin ihan sen näköiseksi kuin haluan! Uuden vuoden kunniaksi vaihdoin punaliituun ja luonnoskirjaan. Ja tällaista tuli:



Kolme hiirulaista. Yksi on kastunut, toinen sitä ihmettelee ja toinen naureskelee märälle hiirelle. Reilu kerho kokoontuu taas!

 


Ja tässä hiirulainen pääsi ihan yksityiskuvaan. Tammenterhoa on mukava makustella ahneesti yksin!


 

Anna nukkuvien koirien nukkua vai miten se oli. Sama pätee varmaan leijoniin. Tämä reppana on nukahtanut pusikkoon.

 

Ja tämän päivän viimeisessä kuvassa hiiri pääsi ratsaille leijonan selkään. Nyt saa leijona kyytiä ku on hiiri ratissa!

Tällaista täällä tänään. Katsotaan taas, mitä tuleman pitää! :)