Viime viikko ei ollut elämässä mikään parhaista - itseasiassa yksi huonoimmista. Tapahtui monta kurjaa juttua, niistä julkisesti mainittakoon esimerkiksi se että tietokoneeni hajosi, ja siinä meni aika lailla hermot ahdistellessa, onko kaikki päättötyöhöni tekemäni kadonnut iäksi. Onneksi ei ollut. Ja onneksi on ihania ihmisiä, joilta sain varakoneen lainaan. Kiitos!
Tietokonetuskailulla oli tavallaan ihan onnellinen seuraus - minun oli tehtävä iltaisin jotain muuta kuin päättötyötä koneellani. Viime keskiviikkona kaivoin akryylit naftaliinista, ja kävin työhön. Ilta siinä meni. Tällainen siitä tuli:
Sen nimi on "Voi tehdä mitä vaan". Työn tarkoitus on tsempata sairaita nuoria, jotta he pääsivät taas ulos, tekemään juuri sitä mistä itse eniten tykkäävät. Vaikka sitten sitä työmaa-aitaa luvan kanssa maalaamaan :)
Vielä pitäisi kiikuttaa taulu koululle.