23. joulukuuta 2012

20. joulukuuta 2012

Monta joulukorttia

Mukavasti hurahti ohitse tuo joulukorttien viimeinen postituspäivä. Nyt kun osa joulukorteista onkin jo varmaan löytänyt lopullisen määränpään, laitampas tänne nämä tämän vuoden joulukortit. Näistä korteista kaksi (2!!!) tein tilauksesta. Tosin aika läheltä löytyi nämä asiakkaat. Tässä ne nyt ovat, siis kortit:


Jos joku sai kortin minulta, se oli tällainen hiirisaattue.


Jos joku sai tällaisen kortin, se lähti myös minun pöydältäni.


Ja jos piparipönttö tulee vastaan, niin tekijä löytyypi täältä.

Fyysiset kortit teetettiin Ifolorilla. Kallista, mutta yllättävän nopeaa. Pitää ensi vuonna keksiä joku vielä kätevämpi keino. Parasta noissa Ifolorin korteissa oli se, ettei niihin tarvitse kuoria. 

19. joulukuuta 2012

Valmistujaiskortteja

Olen joskus aika huono muistamaan ihmisiä ajallaan, joten teen sen mielellään hyvin tyylikkäästi myöhässä. Joskus vain ihmisille tapahtuu elämässä jotain suurta, ja juuri silloin itsellä on pahin härdelli päällä. Kunnon selittelyn makua!

No nyt onnittelin arkkitehdiksi valmistuneita työkavereitani reilut puoli vuotta jälkikäteen. Ainakin saajat yllättyivät!


Kaverillani on mielessään hurjat visiot. 


Toinen valmistunut ystäväni sai ylleen kuumailmapallopaidan :)



Hiiri eestä hiiri takaa

Jossain ihmeen välissä syksyä kun olin kotoutunut Helsingistä takaisin pohjolaan, oli aika istahtaa ompelukoneen taakse. Sieltähän surautin työkaverin vauvalle hiiripehmolelun. Olen ilmeisesti nyt muodostanut jonkinlaisen perinteen että teen toimiston uusille vauvoille oman pehmon. Myös tiistai-siivouksesta tein perinteen, kun toistin sen 3 viikon välein tiistaisin. Elikkäs varmasti tästäkin tulee perinne, sillä lisää vauvoja on varmasti tulossa!


Hiiri eestä.


Hiiri sivusta.


Hiiren naama.


Hiiri ylhäältä.


Hiiri on ommeltu fleecestä. Tämä hiiri lähti suloisen pikkutytön leikkikaveriksi. Toivottavasti pysyy leikeissä mukana!

10. joulukuuta 2012

"Haukkumis"tilaisuuksien kaatopaikalla

Tänään päättyi eräs 4,5 vuotta kestänyt aikakausi, jolloin säännöllisin väliajoin, olen joutunut "luokan" eteen arvosteltavaksi. Kyllä, minun opinahjossani tätä vielä harrastellaan. Palautin viikko sitten viimeisen harjoitustyöni, ja tänään koitti sen kritiikkitilaisuus. Kaikeksi yllätyksekseni kritiikkiä ei esittelyn jälkeen tullut - eikä sitä saanut kukaan mukaan. Nyt on kyllä vähän tyhjä olo.

Nämä tilaisuudet ovat usein kamalia. Niitä ennen kädet hikoilevat ja sitten kun esittelet työtäsi, puhut liian lujaa (minun tapauksessa siis kovaan ääneen) ja huomaatkin työstäsi asioita, mitä et ole aikasemmin tullut edes ajatelleeksi. Sitten seisot työsi kanssa rintarinnan, valmiina ottamaan vastaan sen palautteen ja hyväksymään sen. Ja vaikka pääosin palaute olisikin mukavaa ja rakentavaa, mieleenhän jäävät vain ne murska-arviot. Myös "ihan kiva" tuntuu suurelta häväistykseltä ja loukkaukselta omiin korviin.

Jotenkin ajattelin, että kasvaisin ottamaan vastaan palautetta omasta työstään vähitellen. Paikoin se on hyvin hankalaa, koska asia on niin henkilökohtainen. Kun olet käyttänyt paljon omaa aikaasi tehtävän kanssa, se muuttuu osaksi arkeasi. Siksi sen arvostelu tuntuu pahalta. Heikolla itsetunnolla varustettuna varsinkin. Joskus työ pitäisi ajatella varmasti vain työnä, eikä laittaa sitä koko sielua ja elämää peliin.

Mutta palautteesta oppii eniten, mikä tilaisuuksien tarkoitus onkin, jos sen osaa ottaa vastaan korvat höröllä ja mieli avoimena - ja pyrkiä muistamaan, että ohjaaja ei halua kuitenkaan loukata sinua tai näkemyksiäsi.

Lopussa ollaan modernismin kaatopaikalla.


1. joulukuuta 2012

Kasa kortteja

Tuttuun tyyliin viime aikojen annettuja kortteja. Voi tätä päivitettelyn yllätyksellisyyttä!

Viimeinkin saimme annettua kesällä avioliittoon astelleelle työkaverille lahjan ja siihen kaveriksi sain tehdä kortin.



Kortti oli helppo tehdä, koska olin nähnyt jo häistä valokuvia kun tätä väsäsin.

Viime viikonloppuna oli synttärituparijuhlia etelämpänä. 

Rakas ystäväni vietti syntymäpäiviään, ja hän sain tälläisen kortin:


Kortin kuva on piirretty kahdella pullomusteella. Nyt piti malttaa sinisen värin kuivumista ennen kuin tohti punaista alkaa lisäämään.

Koska kyseessä oli myös tuparit, juhlakaluja muistettiin erittäin persoonallisen ja hyödyllisen lahjan lisäksi tietenkin kortilla. 


Kortissa tuuletetaan sukupuolirooleja ja kuivatellaan hiuksia. Tämä kortti väkerrettiin Ylen kuuden uutisten innoittamana läpikastellusta ja maalatusta akvarellipaperista, johon musteella tehtiin viivapiirustus. Kummallisen uutta ja virkistävää minulle. Paremman olisi saanut, kun paperia maalatessa olisi tiennyt mitä korttiin tulee piirtämään, mm. hehkulampun loisteen olisi saanut hyvin toteutettua luontevammin taustapaperin värjäyksessä.



Suurisilmä

Ostin syksyllä pastellikynät, ja ne olivatkin jo sopivasti pölyyntyneet käyttämättöminä. Pientä kynäinventaariota harjoittaessani kuitenkin innostuin niillä piirtelemään. Samalla reissulla olin hankkinut myös pastellipaperia, jotenkas vehkeet ainakin oli kunnossa.


Sellainen suurisilmäinen tyttö tuli. Luonnossa koko työllä se A4. 

Prisman tarjouskopasta tarttui myös mukaan mustaa, hyvin pastelleille sopivaa paperia. Siihen ei ole kuitenkaan syntynyt yhtään mitään esittelemisen arvoista - vielä! Sitä odotellessa.



30. marraskuuta 2012

Luukkuja auki


Huomenna käynnistyy perinteikäs yritykseni tehdä joulukalenteria! Tänä vuonna "teemana" "tulkitaan/tajutaan/ymmärretään vinkkejä väärin - joka päivä!"

Nyt sanon sen maailman ärsyttävimmän lauseen.


Ilmeisesti pitää olla FBssä, että noita voi selailla - pitää vähä säädellä vielä :D

28. marraskuuta 2012

Perua, vol 2

Seuraavaksi Peru-kuvissa syvennytään paikallisiin. Perussa asustaa noin 30 miljoona ihmistä, joista muutama tuli mukaani muistikortille.


Koululaisia Liman keskustassa.


Lepohetki Caralissa.


Tytöt.


Kylänäkymiä.


Lisää kylänäkymiä.


Lapset ja alpakka. 


Cuscon katuja.


Ilotuliterakentelijat Cuscossa.


Perunakauppias Perussa.


Pikkutypyä ei pikkupojat kiinnosta.


Kauppiaita Cuscossa.


Kukkakauppias.


Lisää myyntimeininkejä. Täältä meidät häädettiin pois :(


The peruvian.


Tyttö kansallispuvussa.


Lapset ja ukkosen herran bileet.


Pikkutyttö Andien laaksossa.


Viva El Peru.


Lapsia, varsinkin Cuscossa, kannettiin viltissä selässä. Tässä pikkuinen on laskettu maahaan makaamaan. 


Loppuun kuva Perun kansallisteatterista (?) jossa ohjaajan tuoleista on tingitty.



19. marraskuuta 2012

Kahavipurkkia

Ennen Perun matkaa väänsin kilpailuehdotuksen Juhlamokan Kahvipurkki-kisaan. Nyt kun finalistit on julkistettu on hyvä myöntää tappio ja syödä hattunsa. Jospas ensi kerralla sitten paremmin :) Finalistit olivat kyllä todella hienoa ja keksiäitä ja itse annoin ääneni Elina Warstan työlle, sillä se oli aivan ihana. Toivottavasti hänen suunnittelmansa kahvipurkki voittaa. Tästä pääsee katsomaan finalistien työt.

Oma ehdotukseeni liitin seuraavan saatteen:
"Minulle rakkaimmat kahvihetket on koettu kesämökillä, jossa kahvi maistui aina jotenkin paremmalle. Kesän jälkeen kesämökkiläisten lähdön jälkeen on mökillä alkaa hiirien juhlat. Juhlamokka on minulle aina tuonut mieleen tietenkin kahvimainokset, jossa on kuvattu aina käsityöläisiä työnsä touhussa. Hiiret vaalivat Juhlamokan käsityöläisperinnettä juomalla kahvinsa sormustimista. Kahvi tuo myös hiiret yhteen."

Kuvat ovat suoraan pienennetty originaaleista, jotka piirsin ihanalla Inkscapella. Aloin myös tekemään toista ehdotusta vesiväreillä, mutta sitä en ehtinyt skannaamaan ennen reissuun lähtemistä joten yhdellä mentiin.


Siellä hiiret kahvittelevat.


Ja tässä myös kahvipurkin kansi.

Ensi vuonna uusi yritys :) 


Hääpäivälahja

Maanantaitaa!

Jo elokuun puolella minulta tilattiin taulu hääpäivälahjaksi. Taulun tein jo aikaisin syksyllä ennen kouluhommien käynnistymistä. Nyt hääpäivä on jo takana päin, joten sain luvan paljastaa sen täällä! Taulu siis tuli lahjaksi vaimolta miehelle, joka harrastaa metsästystä, joten aiheeksi toivottiin jotain metsästyshenkistä. Kuitenkin yhdessä tuumin poissuljimme vaihtoehdot synkistä metsomaalauksista ja ehdotin sitten hirvi-aiheista maalausta. No sehän passasi ja kaikki olivat tyytyväisiä. Akryylimaaleilla lähdettiin hommaa toteuttamaan.

Ja eiku hommiin.


Ja tällainen tuli. Taulun koko 80x60cm. Itse en ehkä ollut kaikkein tyytyväisin tähän, koska taulusta tuli kuitenkin aika synkkä. Mutta onneksi tilaaja piti taulusta. Kiitos kovasti jos luet tämän :) Nyt olisi hirveät himot maalata lisää akryyliväreillä, mutta jospas tehdään välissä näitä kouluhommia...

13. marraskuuta 2012

Syksyinen synttärikortti ja isinpäiväkortti

Ennen reissua ja sen jälkeen on taas ollut aihetta juhlaan lähipiirissä!

Ystävälläni sattui synttärit somasti juuri ennen lähtöä reissuun ja maailman parhaimman omppupiirakan leiponeelle kaverille tuli tehtyä tällainen kortti perinteiseen tyyliin:


Siellä heilutaan lehtien seassa.

Sunnuntaina juhlittiin isänpäivään. Oma isäni sai tällä kertaa vaihtelun vuoksi pullomusteella tehdyn kortin. 


Siinäpä isi makoilee tyytyväisenä päivänsankarina. Kovasti kortti häntä nauratti :) Sankari sai isänpäiväkakkuna tähän ajankohtaan hieman yllättävän mansikkakakun!

Perua, vol 1

Joskos nyt ehtisi vähän laittaa tännekin reissukuvia. Vietin siis vajaa kaksi viikkoa viime kuun lopussa Perussa maata kierrellen yllättävän laajasti. Erilaista tuli koettua, autiomaata, vuoristoa, laaksoa, rannikkoa sekä viidakkoa! Reissussa tuli räpsittyä muutama kuva, ja niiden läpi käynti on tehokkaasti ottanut aikaa. Vielä on paljon läpi käymättä, mutta laitan tänne nyt jo jotain.

Aloitetaan vaikka eläimistä! Perussa niitä oli jonkin verran, ja enimmäkseen koiria, jotka eivät olleet kulkukoiria. Ja äidille tiedoksi, en koskenut niihin :)


Sessu Liman keskustassa.


Hännätön varasti huomion Humalan vahdinvaihdolta.


DDT pelto ja perässä valkoiset haikaraa muistuttavat linnut.


Pissireissun tirkistelijä.


Caralin kylän meuhkaava kukko.


Kana poikineen!


Laaman pylly.


Marsu. Pataan tuokin joutuu...


Laakson koiraa rapsututtaa.


Pulut joivat taikasuihkulähteestä ja läksivät lentoon.


Machu Picchun sisilisko.


Machu Picchun sinsilla!


Liman rantaravut


Humboldtpingiivit


Pelikaani Paracasissa.


Iso taskurapu.


Ihanat merileijoinat.


Unelias merileijona.


Pelikaaneja lisää.

Perun kuvia lisää myöhemmin!